Rankkasade ropisee peltikattoon niin kovaa, että Meeri herää hätkähtäen. Eilen sisään päässyt kärpänen surisee ikkunalla, yrittää edelleen etsiä ulospääsyä. Liikavarpaita särkee, lautalattia on kylmä. Meeri vetää kahdet villasukat jalkoihinsa päällekkäin ja hipsii laittamaan puuhellaan tulet. Kyökissä lattia narisee ja palamaan syttyneet halot paukkuvat, pian vesipannukin alkaa sihistä.
Meeri leikkaa ruislimpusta paksun viipaleen, voitelee, ja ottaa päälle juustoa ja maustekurkkua. Vahva tumma tee herättää ajatukset. Tänään olisi hyvä päivä korjata katon irronnut pellin reuna, kunhan painavat harmaat pilvet lipuisivat kauemmas. Sitä ennen Meeri laittaa kuivat luumut likoamaan, parsii villatakkinsa purkautuneen hihan, ja pesee eilen pohjaan palaneen padan.
Aurinko alkaa kuivaamaan maastoa ja pilkottaa ikkunoista sisään. Kärpänen pörisee jo vähän väsyneemmin. Se löytää kompostisankon ja istuu imemään mitä lie nesteitä voimaantuakseen. Meeri pukee villatakin ja kumisaappaat, etsii vasaran ja nauloja, ja kiipeää tikkaita katolle.
Ylhäällä hän katselee pihamaataan tyytyväisenä. Viinimarjat ja omenat, niin kuin perunat ja sipulitkin on korjattu talteen. Perennapenkeistä hän on niittänyt kukkavarret alas, ja tuhkannut marjovien pensaiden aluset. Sieniä on mukavasti suolassa ja pakastimessa, mutta niitä hän saisi vielä lisää. Korvat lepäävät, ympäristö on aivan äänetön. Lähimmät naapurit asuvat kolmen kilometrin päässä.
Meeri saa naputeltua pellin reunan kiinni, ja tarkistaa piipun hatun kiinnityksen. Antenni on heilahtanut tuulessa hieman kallelleen, senkin saa nyt parempaan asentoon. Kun Meeri ojentaa jalkansa kohti tikkaita, ne lähtevät kaatumaan kohti pihaa. Sinne nurmikolle pudonneiden lehtien päälle ne jäävät lepäämään, eikä Meeri tiedä onko maahan vähempää kuin neljä metriä matkaa. Hän ei voi hypätä alas, eikä toisia tikkaita ole. Puhelin on jäänyt keittiöön, missä pullea kärpänen on uusin voimin etsimässä tietä ulos. Meerin ei auta kuin kököttää katolla, ja odottaa pääsyä sisään. Onneksi taivas on pilvistä vapaa.