Kutsu

Pätkä hiekkatietä ja pieni tölli, peltomaisema, havupuita ja järvi.

Koskaan ei mitään muuta kuin tämä.

Samat lätisevät päät, kyselemässä, tölläämässä, lyttäämässä.

Keväällä marssivat sisään muurahaiset,

syksyllä lämmittelemään ilmestyvät hiiret.

Polttopuun, marjojen, omenoiden ja perunoiden hamstraaminen

talven turvaksi.

Viluiset lattiat, vetoiset ikkunat.

Jossain kutsuu lämpö ja valo, turkoosina läikkyvä suolainen meri, 

makeat hedelmät, uudet kasvot,

uusi elämä.

xxx

xxx

Maailman ääriin ja takaisin,

koko kierros, 

silmissä vilistävä kiehtovien maiden piruetti.

Solkenaan vyöryvät muistot:

vesiputoukset, tulivuoret, kanjonit, jäätiköt, viidakot, 

preeriat, hiekka-aavikot ja tippukiviluolat,

islanninhevosilla ratsastus, koskenlasku, liitovarjolla lento, 

syvänmeren sukellus, 

ja ikävä kotiin. 

Kotirapulla saunapuhtaana koivun alla,

sydän läkähtyy perille pääsystä. 

Nitisevien lautojen kautta omaan sänkyyn,

eikä unta parempaa löydy mistään.

Aamulla ei kiirettä minnekään.

Advertisement

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s