Matias on 16, ja hänellä on kaksi kissaa, Miu ja Mau. Hän aloitti lukion, mutta pitää nyt välivuotta, koska elämä tuppasi olemaan liiankin hankalaa, ihan ilman opiskelua. Äidin piti asua tässä kämpässä myös, mutta se on jäänyt joillekin menoille. Viimeksi se kävi pyörähtämässä kolme viikkoa sitten. Matias ei ole käynyt suihkussa, eikä vaihtanut rikkinäisiä sukkia. Ovenpielessä on kasa pitsalaatikoita ja muita roskia.
Jos on hyvä päivä, Matias lähtee kauppa-asioille. Hän ostaa täyteen ison repun ja kaksi kassia. Kissanhiekat ja kissanruoat vievät jo kokonaisen kassin, eikä tiedä milloin pääsee kauppaan takaisin. Joskus on paska olo ihan muuten vaan, toisinaan ahdistaa niin paljon, ettei pääse edes vessaan.
Miu on valkoisen kirjava, se tykkää puskea jalkaa. Mau on kokonaan harmaa, ja rakastaa aurinkoista länttiä lattialla. Menee monta päivää, Matias seuraa vain kissojen touhua. Ehkä nojaa hetken ikkunalautaan, tuulettaa samalla huoneita. Kaktus saa vettä silloin tällöin, mutta siitähän se tykkää. Linnut ovat kakanneet ikkunaan, mutta sehän ei haittaa ketään.
Tänään Matias yllättyy, koska hän saa facebookkiin kaverikutsun. Tuttu tyttö ysiltä kysyy mitä kuuluu. Yksityisviestejä vaihdellaan puolin ja toisin, Matias saa jopa sanottua, että on aina ihan yksin. Tyttökin puhuu jääneensä pois koulusta, viillelleensä käsivarsia, käyneensä terapiassa. Matias laittaa kuvia kissoista, tyttökin omastaan. Sitten vertaillaan peleissä saavutettuja tasoja, ja arvostellaan musaa.
Äiti käy pesemässä pyykkejään, jättää Matiakselle vähän rahaa. Sanoo että tuo viikonloppuna kissoille kiipeilypuun, jota miesystävä rakentaa. Matias käy päivittäin suihkussa, ei syö enää vain pitsaa. Hän ostaa kaupasta miesten deodorantin, uudet sukat ja tonnikalasalaattia. Hän kertoo tytölle saaneensa voimia, ja kysyy miten tytöllä menee. Tyttö laittaa nätin selfien hymynaamalla. Parin viikon kuluttua saavat sovittua tapaamisesta kävelykadulla.
ajantarina – kirjailija Marjo Lanér 